Poikkeuksellinen virastojen yhteishanke

Paloheinäntunnelin rakentaminen on Helsingin kaupungin virastojen yhteishanke, jossa ovat mukana rakennusvirasto, HKL, HSL, kaupunkisuunnitteluvirasto, liikuntavirasto sekä talous- ja suunnittelukeskus eli nykyinen kaupunginkanslia.

HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ja Helsingin
kaupungin liikuntatoimenjohtaja Anssi Rauramo
Paloheinäntunnelin alkupaukkutilaisuudessa.

HKL-Infrapalvelujen kehittämispäällikön Artturi Lähdetien mukaan näin monen viraston yhteishanke on poikkeuksellinen. Hänestä yhteistyö on toiminut yllättävän hyvin eikä sovittamattomia eturistiriitoja ole ilmennyt.

Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat tunnelin suunnittelusta vastaava Kalliosuunnittelu Oy Rockplan Ltd ja urakoitsijana toimiva Kalliorakennus-Yhtiöt Oy. Jälkimmäinen tekee varsinaisen ”hands on” -työn. Kalliorakennus-Yhtiöitten parakit löytyvät tunnelin suuaukon Paloheinän puoleisessa päässä.

Koska HKL:lle kuuluu joukkoliikenteen infrarakentaminen, se toimii hankkeessa rakennustyön tilaajana. Työstä vastaa HKR-Rakennuttaja, sen käsissä on työnjohto. Työmaa sattuu olemaan liikuntaviraston hallinnoimalla alueella, joten myös se on aktiivisesti mukana hankkeessa. Tunnelissa liikennöi syksystä 2015 alkaen  HSL:n bussi. HSL on suunnitellut runkolinja 560:n reitin ja pysäkkien paikat. Koko 25 kilometrin linjasta tunnelin osuus on vain runsas kilometri.

Hiihtoputkea ei tullutkaan

Vielä 10 vuotta sitten, kun tunnelia ideoitiin Paloheinän ulkoilualueelle, mukana kulki ajatus hiihtoputkesta tunnelin sivulla. Tuolloin takana oli vähälumisia talvia, ja Kivikon hiihtohalli oli vasta irtoidea.
Hiihtoputki olisi toiminut tunnelin poistumiskäytävänä mahdollisessa onnettomuustilanteessa, mutta putken rakentaminen osoittautui liian suureksi taloudelliseksi satsaukseksi. Hätätilanteet on kuitenkin otettu huomioon: tunnelin kylkeen rakennetaan erillinen poistumiskäytävä erikoistilanteita varten.

Työmaakokouksia kerran kuukaudessa

Hankkeen toimijat tapaava kerran kuukaudessa työmaalla Kalliorakennus-Yhtiöitten tiloissa. Kaikkiaan viides kokous järjestettiin joulukuun 17. päivä 2013.

Tunnelin molemmissa päissä olivat käynnissä louhinta- ja lujitustyöt, ja työmaan vahvuus oli 37 henkilöä. Tunnelin länsipäässä oli pidetty katselmus kallio-olosuhteista. Urakoitsija totesi kallioaineksen heikosta laadusta olevan haittaa louhintatyölle, mutta työt olivat toistaiseksi täysin aikataulussa.

Tunnelinporaukset alkoivat

Tällä viikolla tunnelityömaalla alkoi järeä vaihe: porausjumbo aloitti työt Kuninkaantammen päässä tunnelia. Jumbo poraa noin viisi metriä pitkiä reikiä tunnelin etenemissuuntaan. Reikiin sijoitettavat räjähteet räjäyttävät kalliota kerralla noin kolmasosan verran tunnelin leveydestä. Vielä marraskuun aikana tunnelinporaus alkaa myös Paloheinän päässä.

Tähän asti tehdyissä avolouhinnoissa räjäytykset ovat kestäneet yhdestä kahteen sekuntia. Tunnelinlouhinta pidentää räjäytysten kestoa 5–10 sekuntiin. Louhintojen edetessä syvemmälle maan alle räjäytysten ääni- ja painevaikutus vaimenee.

Rakennustyöt ovat pysyneet hyvin aikataulussa. Ne alkoivat elo-syyskuussa puitten kaatamisella ja maaston raivaamisella, minkä jälkeen alkoivat kaivutyöt. Avolouhinnat saatiin päätökseen ja työmaan tukialueet rakennettua marraskuussa. Marraskuun alussa tehtiin tunnelin otsan lujitukset alkavaa tunnelilouhintaa varten.

Työmaa hahmottuu

Lokakuussa tunnelityömaa oli lähtenyt jo hyvin käyntiin. Kuvassa porataan avolouhintakenttää Paloheinän majan edustalla. Poravaunu on porannut kallioon reikiä. Niissä näkyvät oranssit tötteröt ovat suojatulppia, joiden avulla reiät pysyvät puhtaina. Reiät panostetaan räjäytysaineella ja nalleilla.

Kuvassa näkyvät mustat levyt ovat räjäytyssuojamattoja eli täkkäysmattoja, joita tarvitaan ympäristön suojelemiseksi sinkoavilta kiviltä. Kun kenttä on räjäytetty, matot poistetaan ja irronnut kallio lastataan autoon. Työmaalla irrotettu maa-aines käytetään alueen muuhun rakentamiseen.

Tunnelia louhitaan Paloheinän ja Kuninkaantammen päästä samanaikaisesti. Tunnelista tulee 1,2 kilometrin mittainen. Louhintatyöt kestävät noin vuoden, mutta sen jälkeen jatkuvat vielä muut rakennustyöt.

Paloheinän maja meni remonttiin

Alun perin uskottiin, että Paloheinän maja olisi ulkoilijoitten käytettävissä koko työmaan ajan, mutta majan oma remontti aikataulutettiin alkamaan samaan aikaan tunnelityömaan aloituksen kanssa. Majan remontti kestää kuitenkin vain muutaman kuukauden, joten hiihtäjät pääsevät majaan jo kevättalvella 2014.

Hankkeeseen kuuluu myös Paloheinän majan piha-alueen ja lähiympäristön uudistaminen. Tunnelista louhittavaa kiviaineista käytetään pysäköintialueen parantamisessa sekä tunnelin toisessa päässä Kuninkaantammen asuinalueen esirakentamisessa.

Asukastilaisuus tarjosi tietoa

On selvää, että tunnelin rakentaminen Paloheinän ulkoilualueelle ja rauhallisen Kuusmiehentien muuttaminen joukkoliikennekaduksi on herättänyt paljon kysymyksiä. Paloheinän ja sen lähialueitten asukkaille pidettiin ensimmäinen asukastilaisuus marraskuussa 2011 Paloheinän ulkoilumajalla.

Toinen tiedotustilaisuus, jota alkupaukkutilaisuudeksikin kutsuttiin, järjestettiin 8.10.2013. Työmaa-alue oli jo aidattu, joten tilaisuus pidettiin ulkoilualueen parkkipaikalle tuodussa teltassa. Asukkaiden kysymyksiin olivat vastaamassa HKL:n, HSL:n, HKR-Rakennuttajan, liikuntaviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:n asiantuntijat.

Työmaan aitaan oli kiinnitetty perustietopaketti työmaasta, tunnelista ja Kuninkaantammen tulevasta asuinalueesta. Laminoidut julisteet kestävät säitä, joten tietoa on paikan päällä niillekin, jotka eivät osallistuneet asukastilaisuuteen.

Bussi paikalla ensimmäistä kertaa

Tilaisuudessa räjäytettiin tunnelityömaan symbolinen alkupaukku. Siinä käytettiin ihan oikeita räjähteitä, mutta sen verran keveitä, että ne saivat aikaa lähinnä vain savunmuodostusta.

Asukkaat saivat tutustua bussiin 560, joka oli numeroitu tilaisuutta varten ja ajettu teltan lähelle samalle parkkipaikalle. Linjan oranssi väri tulee tutuksi, kun se alkaa liikennöidä syksyllä 2015 Kuusmiehentietä pitkin.

Asukastilaisuudessa tarjoiltiin ulkoilmatilaisuuksien kestosuosikkeja, grillimakkaraa, munkkeja ja kahvia. Kaikki kiinnostuneet saivat mukaansa linjan 560 esitteen.

Paloheinäntunnelin rakentaminen on pitkän harkinnan tulos

Joukkoliikennetunnelin rakentaminen Paloheinään on harvinaisen pitkään kypsytelty hanke. Kun puut alkoivat kaatua Paloheinän ulkoilualueella elokuun 2013 lopussa, oli kulunut 10 vuotta joukkoliikennetunnelin ideoinnin aloittamisesta.

Taustalla oli halu ja tarve parantaa poikittaisliikennettä Vuosaaren ja Myyrmäen välillä. Laskelmat osoittivat, että yhteys hyödyttäisi ainakin 20 000 matkustajaa. Ajatus poikittaisesta joukkoliikennelinjasta alkoi tuntua yhä tarpeellisemmalta, kun kokonaiskuvaan tuli mukaan täysin uusi asuinalue Kuninkaantammi Myyrmäen tuntumassa ja Hakuninmaan naapurissa. Sen noin 5000 asukasta tarvitsevat hyvät yhteydet myös itäsuuntaan.

Ideoinnin alkuvaiheessa tutkailtiin raitiovaunureitin mahdollisuutta, mutta matkustajamäärät eivät olisi olleet riittävät kustannuksiin nähden. Bussilinja oli helpommin toteutettavissa. Ajatus ratikkareitistä oli kuitenkin niin kiinnostava, että poikittaislinjan vaatima tunneli päätettiin rakentaa siten, että se on myöhemmin otettavissa myös raitiovaunukäyttöön. Tunnelista käytetään tietoisesti nimitystä joukkoliikennetunneli bussitunnelin sijaan, sillä tulevaisuudessa siinä saattaa liikennöidä kaksikin eri joukkoliikennevälinettä.

Bussilinjan nimi muuttui

Paloheinäntunnelin virallisen suunnittelun aloitti HKL vuonna 2006. HKL siksi, että sille kuuluu joukkoliikenneinfran rakentaminen Helsingissä. Aika ei kuitenkaan ollut vielä otollinen joukkoliikennelinjalle eikä siksi myöskään tunnelille. Tositoimiin päästiin vasta seitsemän vuoden kuluttua.

Tuolloin HSL oli tehnyt lopullisen päätöksen tulevan bussilinjan reitistä. Se kulkisi Vuosaaresta ensin Mellunmäkeen, sieltä Kontulaan ja Malmille, sitten Tapaninvainioon ja edelleen Paloheinään. Se alittaisi Keskuspuiston vähän yli kilometrin pituisen tunnelin kautta ja päätyisi sen toisessa päässä Kuninkaantammen uudelle asuinalueelle. Vasta sen jälkeen olisi vuorossa linjan loppupää Myyrmäessä.

Vielä syksyyn 2013 asti poikittainen bussilinja tunnettiin Jokeri 2 –hankkeena. Sen oli tarkoitus olla sisarlinja HSL:n ensimmäiselle Jokerilinjalle, joka kulkee lännestä itään eli Westendistä Itäkeskukseen. Tunnelitöitten alkaessa HSL päätti kuitenkin luopua koko Jokeri-nimestä. Westend-Itäkeskus-linja tunnetaan runkolinjana numero 550, ja Myyrmäki-Vuosaari-linjasta tulee runkolinja 560.

Alunperin tunnelin louhintatöitten piti alkaa Paloheinän ulkoilumajan tuntumassa vuoden 2012 alkupuolella. Työt alkoivat puolitoista vuotta myöhemmin. Tunnelityömaa ei siis tupsahtanut Paloheinän majan edustalle yhtäkkiä, kuten jotkut ovat nettikeskusteluissa esittäneet. Paloheinäntunneli on vuosikymmenen harkinnan tulos.