Elokuun ensimmäinen viikko Paloheinäntunnelissa varattiin
pelastuslaitoksen tutustumisille ja harjoituksille sekä tekniikan testaamiselle.
Pelastuslaitos sai koemielessä hälytyksen ja pääsi testaamaan esimerkiksi sammutusveden
ottoa, savunpoiston käynnistymistä ja yhteistyötä valvomoiden kanssa.
”Hälytyksen” jälkeen paikalle saapui 10 pelastusyksikköä eli
kaikkiaan kolmisenkymmentä miestä. Harjoitus tehtiin todellisen tilanteen
mukaan, sillä tunnelipalossa tai -onnettomuudessa vaste on aina suuri.
Paloheinäntunneliin saapuu tositilanteessa sama määrä yksiköitä kuin vaikkapa
Kampin keskuksen bussiterminaalissa tapahtuvaan linja-auton paloon. Onnettomuuden
mahdollisuus Paloheinäntunnelissa on melko pieni, mutta pelastuslaitoksen
tehtävänä on varautua pahimman mahdollisen tilanteen mukaan.
Palokunta käytti saapuessaan hyväksi uutta
joukkoliikennekatua. Ensimmäisenä paikalle saapuivat johtokeskusyksikkö ja päivystävä
palomestari, ja letkassa näitä seurasivat viisi pelastusyksikköä ja kaksi
säiliöyksikköä. Vaikka leikittiin hälytystä, ideana harjoituksessa oli ottaa
melko rauhallisesti ja opiskella uutta kohdetta.
Sammutusveden ottopiste eli maapaloposti löytyi heti tunnelin
suulta. Kannen alta palomiehet ottavat veden ja syöttävät sen tunnelin
palovesiputkistoon. Tunnelin
näytölle saadaan tilanteen vaatima teksti.
Maapalopostista sammutusvesi johdetaan letkua pitkin paloauton pumpulle ja sieltä toista letkua pitkin sammutusvesiputkistoon riittävän paineen saamiseksi.
Tarkistettavia kansia ja kaivoja löytyi myös Pakilantien ja
Kuusmiehentien risteyksestä liikenneympyrän tuntumasta.
Tutustumisen jälkeen oli hetki aikaa vetää henkeä ja katsella
kääntymissäteitä. Tunnelin kummassakin päässä oleva liikenneympyrä helpottaa
isojen autojen kääntämistä.
Palomestari Jani Pitkäsen mukaan yksiputkinen tunneli on
kohtuullisen turvallinen savun hallittavuuden kannalta verrattuna maanalaiseen
tilaan, joka jakaantuu useiksi eri tiloiksi. Yksiputkinen tarkoittaa sitä, että
liikenne kulkee samassa putkessa kahteen eri suuntaan. Esimerkiksi
moottoriteillä vastakkaisiin suuntiin kulkevat ajoneuvot etenevät omissa
tunneleissaan. Tätä kutsutaan kaksoistunneliksi.
Pelastuslaitos on tehnyt Paloheinäntunnelista, kuten
muistakin erikoiskohteista, toimintaohjeen tulipalon varalta. Harjoituksessa
testattiin myös sen ohjeita ja mahdollista päivittämisen tarvetta.
Harjoituksen jälkeen Jani Pitkänen antoi miehistölle palautteen.
Palautekeskustelu käytiin tunnelin suun penkereellä. Harjoitus sujui pääosin
jouhevasti ja odotusten mukaisesti. Myös palomiesten oma palaute oli
positiivinen.
Vaikka onnettomuuden todennäköisyys on pieni, kaikki on elämässä mahdollista, ja tunnelin liikennöinnissä voi sattua niin ajovirhe, rengas- tai konerikko, moottoripalo tai sairaskohtaus.
Miehistö ottaa vastaa mitä eteen tulee. Tärkeää on informaation yhteensovitus pelastuslaitoksen ja kahden valvomon välillä.
Palava bussi tuottaisi paljon lämpöä ja savua. Linja-auton
palotilanteessa kuljettajan tehtävä on evakuoida kaikki matkustajat pelastautumistunneliin
ja ohjeistaa poistumaan sen kautta ulos lyhintä reittiä sekä soittaa tämän
jälkeen hätäkeskukseen, palomestari Pitkänen kertoo.
Pelastautumistunnelin seinissä on nuolet, jotka kertovat,
kumpaan suuntaan on lyhyempi tie ulos. Ajotunnelin reunaa pitkin ei saa missään
tapauksessa lähteä ”kipaisemaan”, sillä tunneli täyttyy palotilanteessa
savusta, siellä on vaikea nähdä ja ilmassa on tuuperruttavia palokaasuja.
Kummallakin suulla vastassa on lisäksi ylämäki, joka on heikossa hapessa
olevalle ylivoimainen. Ulos siis pelastautumistunnelin kautta ja lyhyempää
reittiä, vaikka se olisi eri suunnassa kuin oma alkuperäinen määränpää.
Harjoituksen jälkeen voitiin pistää jo hieman huumoria
peliin. Näyttötauluun ilmestyi ”Hyvin vedetty”.
Bussit palaavat
uusittuun terminaaliin Malmilla
Uusi runkolinja 560 ajaa Rastilan ja Myyrmäen välillä Malmin
kautta. Kesän kestänyt Malmin bussiterminaalin peruskorjaus on saatu valmiiksi,
ja terminaali otetaan jälleen käyttöön torstaina 6. elokuuta aamuliikenteen
alkaessa. Runkolinja 560 alkaa kulkea vasta syysliikenteen alkaessa 10. elokuuta.
Terminaalin peruskorjauksessa
uusittiin kiveyksiä ja muita pintarakenteita sekä kunnostettiin pysäkkejä.
Vanha puolikaarenmuotoinen laiturialue suoristettiin, mikä mahdollistaa bussien
ajon kiinni laituriin. Tämä helpottaa esimerkiksi lastenvaunujen kanssa tai
pyörätuolilla liikkuvia matkustajia.
Heinäkuun lopussa menossa olivat asvaltointityöt. Kaikki pinnat uusittiin kesän aikana joko asvaltilla tai kiveyksillä.
Näkövammaisia varten terminaaliin tehtiin kohoraidoitus
kevyenliikenteen väylältä suojatien yli pysäkeille. Päivityksessä uusittiin
myös esimerkiksi pyörätelineet ja roska-astiat. Terminaalin ilme siistiytyi ja
selkiytyi.
Kiveystyöt vaativat tarkkaa käsityötä. Malmin ylikulkusillan
peruskorjaustyöt bussiterminaalin edessä siirtyvät vanhan aseman puolelle ja
jatkuvat vielä syksyn ajan. Kirkonkyläntielle rakennetaan uudet bussi- ja
pyöräkaistat.
Runkolinja 560:n lisäksi Malmin terminaalin kautta alkaa ajaa
uutena myös linja 561. Linjan 561 reittinä on Itäkeskus–Malmi–Aviapolis. Tämä
uusi linja korvaa linjat 519, 519A ja 520.
Idän suuntaan uusien linjojen 560 ja 561 pysäkki on numero
16.
Myöhemmin syksyllä runkolinja 560 siirtyy käyttämään idän
suuntaan ajaessaan Kirkonkyläntien varressa sijaitsevaa uutta pysäkkiä.
Lännen suuntaan 560-linjalle voi
nousta laiturilta 13.
Runkolinja 560:n myötä Malmista tulee yksi Helsingin seudun
keskeisimmistä vaihtoasemista. Linjan varrella on rakennettu ja kunnostettu
pysäkkejä niin Helsingissä kuin Vantaalla.
Malmin bussiterminaalin peruskorjauksen tilaajana oli
terminaalin omistaja HKL. Bussiliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta vastaa
HSL. Urakoitsijana toimi ja toimii edelleen ylikulkusillan osalta Kreate.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.