Meluhaitasta tiedote Kaarelan alueelle

Paloheinäntunnelin rakentamisesta on aiheutunut häiritsevää melua ja tärinää Hakuninmaalla. HKL lähettää postitse koko Kaarelan alueen asukkaille ja yrityksille tiedotteen, jossa se samalla kutsuu asukkaita tutustumaan työmaahan ja saamaan lisätietoja tunnelin rakentajilta.

 Tiedote Kaarelan asukkaille ja yrityksille

Lähistöllänne Kuninkaantammessa rakennetaan joukkoliikennetunnelia.

Tunneli johtaa valmistuttuaan Kuninkaantammesta Paloheinään. Se palvelee syksystä 2015 alkaen uutta bussilinjaa numero 560, joka kulkee Myyrmäestä Vuosaaren kautta Rastilaan.

Tunnelin rakentamisesta voi aiheutua meluhaittaa mm. Hakuninmaalla. Melua syntyy avo- ja tunnelilouhintaan liittyvistä poraus- ja räjäytystöistä, louheen lastauksesta ja kuljetuksesta sekä tunnelin tuuletuksesta. Haitat on minimoitu Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla: louhintoja voidaan tehdä arkisin kello 7 - 21 sekä porauksia ja räjäytyksiä maan pinnalla kello 7 - 18. Poraus- ja rusnaustöitä voidaan luvan mukaan tehdä tunnelin sisäpuolella ympärivuorokautisesti, jos matkaa on suuaukolta vähintään 50 metriä.

Tärinää mittaa Oy Finnrock Ab. Mittaustulosten mukaan tärinä ei ole toistaiseksi ylittänyt sallittuja arvoja.

Kutsumme alueen asukkaita ja yrityksiä kuulemaan lisää tunnelityöstä sekä Kuninkaantammen rakentamisesta.

Tervetuloa työmaatapaamiseen tiistaina 18.3. kello 17.30.

Kokoonnumme bussin 43 päätepysäkillä Perhekunnantiellä.

Lisätiedot

Joukkoliikennetunnelin rakentamisesta:

HKR-Rakennuttaja, projektinjohtaja Annina Mattsson, puh. 09 310 38720

Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, työpäällikkö Juha Halonen, puh. 040 511 7731

HKL-Infrapalvelut, kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie, puh. 040 673 1602

 

Kuninkaantammen asuinalueen rakentamisesta:

Kaupunginkanslia, projektinjohtaja Kimmo Kuisma, puh. 09 310 25808

 

www.hsl.fi/runkolinja560

Aikataulua kirimässä

Helmikuisessa työmaakokouksessa todettiin, että työt etenevät Paloheinäntunnelin molemmissa päissä, mutta arvioidusta aikataulusta ollaan kuukauden verran myöhässä. Kun itä- ja länsipäästä louhittavien pilottitunneleiden piti kohdata toisensa maaliskuussa, tämänhetkisen arvion mukaan niin tapahtuu pääsiäisen jälkeen huhtikuussa.

 

 

Kapean pilottiporauksen lisäksi on alettu tehdä samanaikaisesti myös levitysporauksia. Koska molempia töitä tehdään lähes samaan aikaan, se on osaltaan venyttänyt aikataulua. Aikataulua otetaan kiinni muun muassa siten, että joitakin työvaiheita on aikaistettu.

Itäisellä suuaukolla pilottitunnelia on louhittu 152 metriä ja läntisellä suuaukolla 207 metriä. Molemmilla suuaukoilla ovat menossa myös lujitustyöt. Työmaalla työskentelee nyt 66 ihmistä.

 

Räjäytykset häiritsevät

Vaikka Kuninkaantammen päässä tunnelia asutus on kauempana kuin Paloheinän päässä, Kuninkaantammen naapurista Hakuninmaalta oli tullut yhteydenottoja urakoitsijaan ja Helsingin kaupungin rakennusvirastoon. Soittajien mukaan tunnelityömaan räjäytykset helisyttävät ikkunalaseja Hakuninmaalla asti.

Ilmanpaineen vaikutukset ovat olleet yllättävän suuret tietyissä sääoloissa. Tunnelityömaan tärinämittari on näyttänyt melko pieniä lukemia, mutta on valitettavaa, jos työn äänet häiritsevät asukkaita. Asukkaiden on hyvä tietää, että räjähdysten useiden sekuntien kesto on normaali. Lyhytkestoisemmilla räjähdyksillä ei saada aikaan haluttua vaikutusta. Lisäksi asukkaiden on hyvä tietää, ettei työmaalla ylimitoiteta räjähteitä. Ne optimoidaan tarkoituksenmukaisesti ja kustannustehokkaasti työn vaatimalla tavalla.

Tunnelin tekijät pahoittelevat häiriötä!

Ohjaksissa kokenut urakoitsija

Paloheinäntunnelia rakentava urakoitsija, Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, on erikoistunut louhinta- ja lujitustöihin sekä betonirakentamiseen, ja sillä on pitkä kokemus vaativista projekteista.

Paloheinäntunnelin haasteet tulevat Kalliorakennus-Yhtiöitten rakennuspäällikkö Juha Halosen mukaan ympäristöstä. Työmaa on herkällä alueella Keskuspuistossa. Luontoympäristö on otettava huomioon, samoin lähialueitten asutus. Molempien kanssa on tultu hyvin toimeen.

– Itse asiassa kyseessä on ympäristöystävällinen projekti, onhan kyseessä pitkäaikainen rakenne, joka palvelee julkista liikennettä. Keskuspuiston läpi ei mennä vaan sen alta, ja itse puisto säilyy koskemattomana.

Tunnelit tuttuja

Kalliorakennus-Yhtiöt on tehnyt hieman vastaavia tunneleita ennenkin: Salon moottoritien tunnelin sekä Karkuvuoren moottoritietunnelin Tampere-Jyväskylä-tiellä. Yritys vastasi myös Kehäradan suurimmasta yksittäisestä louhintaurakasta eli louhinnoista Viinikkalassa. Kalliorakennuksen referenssilista ulottuu ratatunneleista väestönsuojien kautta parkkihalleihin.

– Paloheinäntunnelin kokoisia hankkeita on tyypillisesti käynnissä samaan aikaan pari, kolme. Nyt ovat rakenteilla Tapiolan keskuksen alapuolelle louhittava pysäköintilaitos ja keskushuolto. Louhimme ja rakennamme myös länsimetron ratatunnelia ja Lauttasaaren metroasemaa, Halonen kertoo.

Tapiolan projektin mittakaava on neljä kertaa Paloheinäntunnelia suurempi. Tapiolan hanke on Pohjoismaiden suurin maanalainen kerralla louhittu julkinen kalliotila. Kun Paloheinäntunnelissa louhittavaa maamassaa on 100 000 kiintokuutiota, Tapiolan projektissa sitä on 400 000 kiintokuutiota.  Itse louhinta tehtiin vuodessa, joten eiköhän tämä runsaan kilometrin pituinen tunnelikin pysy urakoitsijan hanskassa!

Infrarakentaminen aliarvotettua

Juha Halosen mukaan infrarakentaminen on aliarvostettua verrattuna muuhun rakentamiseen, vaikka se on usein hankalampaa.

– Kallioperä ja maaperä eivät ole ennalta arvattavissa, ja työssä on paljon muuttujia. Alalla on oltava todella luova menestyäkseen. Infrarakentajalla on oltava muutoksentekokykyä ja luovuutta kehittää vaihtoehtoja nopealla aikataululla. Talonrakentamisessa ei juuri vaihtoehtoja tarvita. Toivoisin, että infrarakentamisen arvostus lisääntyisi.

Kalliorakennus-Yhtiöt työllistää noin 250 ihmistä vuodessa. Noin 100 heistä on tunti- ja kuukausipalkkaisia. Paloheinäntunnelin työmaalla miesvahvuus tulee olemaan suurimmillaan noin 120 työntekijää. Tuota joukkoa tarvitaan tämän vuoden puolivälistä ensi vuoden kevääseen. Sinä aikana on menossa useita rakennusvaiheita samaan aikaan, niin rakennustyöt kuin aluerakentaminen.

Kallioitten kasvatti

Juha Halonen on ollut kallioitten ja niitten louhimisen kanssa tekemisissä pikkupojasta asti. Hän kulki työmailla louhintaurakoitsija-isän mukana, ja isä tarjosi pojalle tekemistä jo silloin, kun tämä oli koulupoika.

– Ammattimiehen töitä tein lukioiästä lähtien. Esimerkiksi hiihtolomilla saatoin tehdä remonttihommia tai olla mukana panostamassa, Juha, 41, kertoo.

Juha Halonen on ehkä hieman yllättävästi koulutukseltaan arkkitehti. Hän on suunnitellut myös julkisia rakennuksia, ravintoloita ja pientaloja.

– Erikoistuin sittemmin maanalaisten kallioitten suunnittelijaksi. Olin ensimmäisten erikoistuneitten joukossa. Kalliorakentamiseen arkkitehtuuri tuli Suomessa vasta 1990-luvun lopulla.

Kalliorakennus on perheyhtiö, ja sen jatkaminen siirtyi Juhalle ja hänen veljelleen 2000-luvun alussa. Tuolloin Juha teki päätöksen siirtyä urakoimaan ja tekemään rakennusteknisiä töitä. Hän on valintaansa tyytyväinen, sillä myös näissä tehtävissä hän on päässyt käyttämään arkkitehtiosaamistaan.