Projektinjohtajana geofyysikko

Paloheinäntunnelin tekijät ovat kokeneita ammattilaisia ja useimmat myös korkeasti koulutettuja. HKR-Rakennuttajan leivissä työskentelevä projektinjohtaja Annina Mattsson on geofysiikkaan erikoistunut diplomi-insinööri.

– Luin teknillisen korkeakoulun vuoriosastolla sovellettua geofysiikkaa ja louhintatekniikkaa. Toimin opintojen jälkeen 17 vuotta geofyysikkona. Maa- ja kallioperän tutkiminen ja mittaustulosten tulkitseminen ovat erikoisosaamistani.

Annina Mattssonilla on paljon kokemusta maanalaisesta rakentamisesta, mutta myös muusta infrarakentamisesta. Hän on toiminut valtion leivissä työpäällikkönä ja konsulttina Suomen suurimmassa suunnittelu- ja konsultointiyhtiössä Pöyryssä. Jälkimmäisessä tehtävässä hän oli mukana tekemässä muun muassa Finlandia-talon parkkiluolaa. HKR-Rakennuttajan palvelukseen Mattsson tuli vajaat kolme vuotta sitten.

– Sain entistä laajemman tehtäväkentän, mikä on mieluista, sillä olen aina ollut kiinnostunut tekniikasta ja nautin tekemisen meiningistä.

Lähestyttävä yhteyshenkilö

Julkisen rakentamisen alalla tapahtuu koko ajan, ja siitä Annina Mattsson pitää. Kaupunki kasvaa, palvelut kehittyvät ja liikkumismahdollisuudet paranevat. Paloheinäntunnelin ympäristön asukkaiden mielestä ja työmaa-alueella tapahtuu joskus vähän liikaakin, sillä etenkin räjäytystyöt ovat saaneet asukkaat ottamaan yhteyttä Mattssoniin.

– Ihmiset ovat huolissaan siitä, kestävätkö heidän talonsa räjäytyksistä aiheutuvaa tärinää. Puheluja tulee paitsi tunnelin tuntumasta myös paikoista, jotka ovat melko kaukana työmaasta. Jopa 900 metrin päästä on tullut yhteydenottoja.

– Ihmisten on hyvä tietää, että räjäytyksiä valvotaan lukuisin tärinämittarein. Mittareita on pisimmillään kilometrin päässä tunnelista. Tiedämme täsmälleen kunkin räjäytyksen lukemat. Räjäytyksille on määritelty sallitut tärinärajat, ja urakoitsija on hyvin kokenut. Mitään poikkeuksellista ei ole tapahtunut, ja koko ajan mennään sisemmälle tunneliin eli poispäin asutuksesta.

Työhön valmistauduttiin hyvin

Mattsson myöntää, että talon täriseminen on varmasti epämiellyttävä tunne. Rauhallisilla alueilla Paloheinässä ja Hakuninmaalla ei myöskään ole totuttu rakentamisen ääniin toisin kuin lähempänä keskustaa sijaitsevilla asuinalueilla. Tunnelin tekijät pystyvät tuntemaan sympatiaa asukkaita kohtaan, mutta työ on tehtävä ja sillä on aikataulunsa.

Tunnelin tekijät tiesivät, mihin ryhtyivät. Herkkä rakennuspaikka Keskuspuistossa otettiin huomioon: työt aloitettiin lintujen pesimäajan jälkeen, ja tärinämittareita on asennettu alueelle tavallista enemmän.

– Tänä vuonna linnut eivät varmasti edes tule ihan lähelle pesimään. Kun tunneli on valmis, siitä ei nouse yhtään kuilua maan pintaan, joten se ei häiritse Keskuspuiston elämää.

Louhinta- ja tärinäkonsultointiin erikoistunut Oy Finnrock Ab teki lähimmissä kiinteistöissä etukäteen tärinämittauksia ja tarkisti esimerkiksi halkeamat, joita kiinteistöissä oli jo vanhastaan.

Vaikka rikkonainen kallio on hieman hidastanut töitä, asukkaita ajatellen siinä on puolensa. Se hajottaa hieman räjäytysten paineaaltoa. Hyvin tiiviissä kalliossa tärinäaalto kulkisi napakkana  ja tuntuisi lähialueilla voimakkaampana.

Työmaatapaaminen veti runsaasti väkeä

Miksi talossamme tuntuu tärinää, kun tunnelityömaalla tehdään räjäytyksiä? Voisiko räjäytykset ajoittaa tiettyihin kellonaikoihin? Paljonko tunneli maksaa?

Kysymyksiä sateli ja keskustelu kävi vilkkaana, kun Kaarelan ja erityisesti Hakuninmaan asukkaat noudattivat kutsua ja kerääntyivät työmaatapaamiseen maaliskuun puolenvälin jälkeen. Tapaaminen järjestettiin Paloheinäntunnelin Kuninkaantammen puoleisessa päässä, koska kallion räjäyttämisestä johtuvat äänet ja tärinä olivat häirinneet asukkaita nimenomaan Kuninkaantammen naapurissa Hakuninmaalla.

Vajaat sata ihmistä jaksoi sitkeästi kuunnella tunnelin tekijöitten vastauksia ajoittaisesta räntäsateesta huolimatta. Heille kerrottiin työmaan taustasta, tarkoituksesta ja toiminnasta sekä Kuninkaantammen uuden asuinalueen rakentamisesta. Erityisen kiinnostuneita asukkaat olivat meneillään olevista räjäytyksistä. Niistä teki selkoa Oy Finnrock Ab:n toimitusjohtaja Jari Honkanen. Finnrock toimii tärinämittausten puolueettomana konsulttina.

Paineaalto aiheuttaa tärinän

Kallion louhiminen vaatii paljon energiaa, ja räjäytyksistä syntyy myös paljon hukkaenergiaa. Siitä aiheutuva tärinä etenee pallomaisesti maan sisällä. Energiapaineaalto tulee ulos tunnelin suuaukosta, leviää ympäristöön ja kohtaa rakennusten julkisivupinnat. Vaikutukset ovat olleet noin 50 pascalia, mikä ei aiheuta vahinkovaaraa. Lähimpiin kiinteistöihin kohdistuva paine on suunnilleen sama kuin kovalla tuulella, mikä voi saada ikkunat helisemään etenkin vanhemmissa taloissa.

– Vaikka kuulostaisi ja tuntuisi siltä, että työmaalta tulee välillä isompia, välillä pienempiä räjäytyksiä, tunnelia tehtäessä räjäytykset ovat koko ajan samankokoisia. Tärinäkokemukseen vaikuttavat esimerkiksi sää sekä tuulen suunta ja voimakkuus. Siksi ilmanpaineiskut voivat tuntua erilaisilta, Jari Honkanen selvitti.

Tunnelin suulla tehdään jatkuvasti tärinämittausta, ja mittareiden mukaan tärinät ovat pysyneet sovitun mukaisina ja samanlaisina. Esimerkiksi kuulaalla pakkasilmalla tärinä voi kuitenkin tuntua erityisen voimakkaalta, koska paine vaimenee tavallista hitaammin.

– Ei ole aihetta epäillä, että urakoitsija olisi tehnyt filunkia ja mitoittanut osan räjähdyksistä tarpeettoman suuriksi. Tunnelissa ei edes voi tehdä tämän suurempia räjäytyksiä, Jari Honkanen vakuutti.

Finnrock katselmoi osan kiinteistöistä ennakkoon lähimmillä tärinäalueilla. Jos joku asukkaista on ilmoittanut vaurioista, kiinteistö on käyty katselmoimassa erikseen. Projektinjohtaja Annina Mattsson HKR-Rakennuttajalta muistutti, että jokainen räjäytys voidaan jäljittää, niistä pidetään pöytäkirjaa.

Kerralla edetään viisi metriä

Tunnelin urakoitsijan eli Kalliorakennus-Yhtiöitten työpäällikkö Juha Halonen kertoi, että kerralla ammutaan viiden metrin pituinen katko. Louhetta syntyy 1000 irtokuutiota, mikä määrä tuodaan ulos tunnelista ja käytetään mm. Kuninkaantammen asuinalueen esirakentamisessa. Urakoitsija seuraa melua, tärinää ja pölynmuodostusta tarkasti, hän vakuutti.

Tiettyihin kellonaikoihin räjäytyksiä ei ikävä kyllä voida ajoittaa, muutoin työ ei etene. Monelta paikalla olleelta irtosi hymy, kun yleisöstä tuli leikkimielinen ehdotus kaduilla kiertelevästä kuulutusautosta, joka varoittaisi kohta alkavasta räjäytyksestä.

Tulossa olevasta paukusta varoittaa tihenevä sireenin piippausääni. Yleisö saikin mahdollisuuden kuulla sen ja tuntea aidon paukun lähietäisyydeltä tunnelin tuntumassa. Keneltäkään ei mennyt jalat alta, ja kokemus tuntui pikemminkin herättävän huvittuneisuutta.

Käytössä ovat ammoniumnitraattipohjaiset räjähdysaineet. Nykyään ei dynamiittia enää juuri käytetä. Räjäytyksissä siirrytään koko ajan kauemmas asutuksesta sisemmälle tunneliin.

Tunneli joukkoliikennekäyttöön

HKL-Infrapalveluiden kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie muistutti, ettei Paloheinäntunneli tuo alueelle liikennerallia, sillä tunneli on tarkoitettu ainoastaan joukkoliikenteelle ja hälytysajoneuvoille.

Kyseessä on yksiputkinen tunneli, jossa on kaksisuuntainen liikenne. Kevyenliikenteen väylää tunneliin ei tule. Sen kylkeen tehdään pelastautumiskäytävä mahdollisen onnettomuuden varalta.

Kallioon louhittavan tunnelin pituus on 990 metriä. Sen lisäksi rakennetaan betonitunneliosuus, jolloin tunnelin yhteispituudeksi tulee 1,2 kilometriä.

Itse tunneli maksaa 21 miljoonaa euroa. Kuusmiehentien yhteyteen rakennettava joukkoliikennekatu maksaa viisi miljoonaa euroa.

Kuninkaantammi valmistuu

myöhemmin kuin tunneli

Kuninkaantammen asuinalueen rakentaminen jatkuu vielä useita vuosia, kun taas Paloheinätunneli valmistuu jo syksyllä 2015. Kaupunginkanslian projektijohtaja Kimmo Kuisma kertoi asuntorakentamisen käynnistyvän vuonna 2016.

Kuninkaantammen rakentamisen työmaaliikenne ohjataan kulkemaan Kaivokselan kautta, joten Hakuninmaalla sen vaikutukset ovat vähäiset.

Lisätietoja Kuninkaantammen uudesta asuinalueesta osoitteessa

www.uuttahelsinkia.fi -> Kuninkaantammi & Honkasuo

Kiven murskaaminen alkamassa

Tunnelityömaalla pyritään kaikessa mahdollisimman suureen tarkoituksenmukaisuuteen. Yksi esimerkki suunnitelmallisuudesta on tunnelista louhittavan kiviaineksen hyödyntäminen paikan päällä. Ainesta käytetään ennen kaikkea Kuninkaantammen asuinalueen esirakentamisessa. Se on oivallista logistisesti ja säästää ympäristöä turhalta kuorma-autoliikenteeltä.

Paloheinän päässä näkyy jo betonitunnelin seiniä.

Ennen kuin kiviaines voidaan käyttää hyväksi, se on murskattava hienommaksi. Tämä uusi vaihe alkaa vielä maaliskuun aikana. Se tuo valitettavasti myös oman, tähänastisista poikkeavan, äänilähteensä työmaan äänimaailmaan.

– Meluilmoituksen mukaan kiveä voidaan murskata 49 päivänä, mutta murskaamista ei tehdä yhtäjaksoisesti. Työmaalle rakennetaan murskaustyötä varten meluvallit. Lähialueitten asukkaitten yöunia murskaamisen ei pitäisi haitata, sillä työtä voidaan luvan mukaan tehdä kello 7–20. Lähimpään rakennukseen on matkaa 300 metriä, kun sallittu minimietäisyys olisi 200 metriä, projektinjohtaja Annina Mattsson kertoo.

Pölyhaittoja vähennetään siten, että murskekasoja kastellaan. Asutuksen ja murskauspaikan välissä on myös metsää, joka sitoo pölyä.

Pilottiporaukset etenevät

Maaliskuun työmaakokouksessa todettiin työmaan vahvuuden kasvaneen 70 henkilöön. Viime kokouksen jälkeen työmaalla on tehty erilaisia katselmuksia, kuten esimerkiksi valopylväiden ja poistovesien katselmukset.

Tunnelin itäistä suuaukkoa on nyt louhittu 245 metriä ja läntistä suuaukkoa 302 metriä. Molemmissa päissä käynnissä ovat louhinta- ja lujitustyöt.

Kuninkaantammen päässä pintamaista on poistettu 70 prosenttia lopullisesta määrästä, ja massaa on vaihdettu 80 prosenttia kaikesta vaihdettavasta massasta. Uusia pilaantuneita maita ei ole löydetty.

                                                

Uudella linjalla Rastilaan asti

Myönteisiä uutisia uuden runkolinja 560:n käyttäjille! HSL on päättänyt pidentää linjaa Vuosaaren päässä. Alun perin Myyrmäen ja Vuosaaren metroaseman välille suunniteltu linja ajaa heti syksystä 2015 alkaen Rastilaan asti. Samalla bussilla pääsee kolmisen kilometriä pidemmälle kuin aluksi suunniteltiin.

Bussin reitti kulkee Rastilasta Vuosaaren metroaseman, Malmin aseman ja Paloheinän kautta Myyrmäkeen. Malmin asema toimii vaihtopaikkana, jos matkustaja mielii uuden Kehäradan juniin. Tämä mahdollisuus nopeuttaa matkustamista lentoasemalle.

Tarkkaan ajateltu reitti

Arto Siitonen on HSL:n liikennesuunnittelijoita.

 

Runkolinja 560:n alkuperäisiä suunnittelijoita on HSL:n Arto Siitonen, kokenut liikennesuunnittelija. Hän aloitti hankkeen parissa, kun sen nimenä oli vielä Jokeri 2. Nykyisin bussin 560 linjauksista vastaavat HSL:ssä suunnittelijat Jussi Saarinen ja Petri Nissinen.

Reitti on herättänyt kysymyksiä etenkin tunnelityömaan ympäristössä Paloheinässä. Toistuvimpia ihmettelyn aiheita on ollut se, miksi bussilinja vedettiin kulkemaan Kuusmiehentietä eikä Kehä I:n kautta.

- Syitä olivat nopeus ja sujuvuus. Jos bussi kiertäisi Kehä I:n kautta, reitti olisi pitempi ja bussi seisoisi ruuhkissa. Tällä linjauksella saadaan joukkoliikenteelle niin hyvä sujuvuus, että se kilpailee henkilöautolla tehdyn matkan kanssa, Arto Siitonen vastaa.

Sujuvuutta lisää se, että linjaus tehtiin tarkaksi maastollisesti: tunnelin tekeminen Keskuspuiston ali on suorin reitti uudelle asuinalueelle Kuninkaantammeen. Ratkaisu oli halvin ja turvallisin. Lisäksi tunnelin rakentaminen Keskuspuiston ali säästää itse puistoa.

Palvelua kymmenille tuhansille

Paloheinän alueelta tulleiden nettikommenttien mukaan paloheinäläisillä ”ei ole tarvetta päästä Myyrmäkeen tai Vuosaareen”. On hyvä muistaa, ettei palvelua tuoda vain paloheinäläisille tai Kuusmiehentielle, vaan koko linjan matkalle, mikä on - Rastilan osuus mukaan luettuna - noin 28 kilometriä. Laskelmien mukaan uudesta reitistä hyötyy noin 20 000 matkustajaa.

- Painavimpia syitä juuri tälle linjaukselle oli uusi asuinalue Kuninkaantammessa.  Sen 5000 asukasta saavat kattavat julkisen liikenteen palvelut myös itään ja länteen. Ja eikö ole myönteistä, että ihmiset pääsevät yhä laajemmalta alueelta julkisilla Paloheinän ulkoilualueelle hiihtämään, golfaamaan ja laskemaan mäkeä? Arto Siitonen kysyy.

Muuan nettikirjoittaja katsoi uuden bussireitin niin ikäväksi asiaksi, että ”joutuu nyt muuttamaan pois”. Arto Siitonen toppuuttelee ja vinkkaa:

- Yleensä asuntojen arvo nousee, kun yhteydet paranevat. Nauttikaa uusista poikittaisista yhteyksistä!