Vieraat viihtyivät työmaalla

Paloheinäntunnelin työmaa on kiinnostanut erilaisia ryhmiä rakentamisen alusta asti. Ajan vierailua varten olivat varanneet myös Pakinkylän leijonat ja metron eläkeläiset, jotka saapuivat yhteiskäynnille työmaalle toukokuun viimeisellä viikolla. Metron eläkeläisten ryhmässä oli mukana Helsingin metron tuntijoita, suunnittelun ja rakentamisen päälliköitä siltä ajalta kun itämetroa ja sen asemia rakennettiin. Nämä tunnelirakentamisen ammattilaiset olivat erittäin kiinnostuneita tulevan joukkoliikennetunnelin teknisistä ratkaisuista ja työn tekemisen tavoista. Kysymykset olivat harvinaisen teknisiä.

”Minkälaiset tiiviysvaatimukset tunnelissa on? Paljonko pituuskaltevuudet ovat prosenteissa? Tuleeko automaattinen sammutusjärjestelmä? Onko pelastautumistunneli palo-osastoitu?”

Kalliorakennus-Yhtiöitten työpäällikkö Juha Halonen ja projekti-insinööri Antti Matikainen vastasivat yhtä nopeaan tahtiin kuin kysymyksiä sateli. Automaattista sammutusjärjestelmää eli sprinklereitä tunneliin ei tule, mutta pelastuslaitosta varten rakennetaan märkäsyöttöjärjestelmä. Se tarkoittaa, että vettä on nopeasti saatavana paikan päällä ja vedensyöttöputket rakennettu valmiiksi pelastuslaitosta varten mahdollisen palon varalta. Ajotunnelin sivulla kulkeva pelastautumistunneli on törmäyskuormitettu ja palo-osastoitu tunnelin ajoväylän ja kattoeristeen suhteen, mutta pelastautumistunnelin pituussuunnassa ei ole erillisiä palo-osastoja. Pelastautumistunnelissa ei ole palavia materiaaleja. Esimerkiksi kaapelit ovat palonkestäviä.

 Louhinta valmistuu kesäkuun alussa

Vieraat saivat kuulla, että louhintateho on ollut kova ja louhinta lähes valmis. Toukokuun viimeisellä ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla louhitaan vielä tunnelin levityksiä, mutta sen jälkeen päästään tunnelin sisustamiseen. Aikataulun mukaan tunneli asfaltoidaan marraskuussa, minkä jälkeen alkavat sähkötyöt.

Vieraita kiinnosti, miten huolehditaan siitä, että tunnelia käyttävät vain bussit ja hälytysajoneuvot. Tulevissa linjan 560 busseissa on Helmi-niminen tunnistin, jonka avulla tunnelin suulle sijoitettu puomi nousee bussin tullessa lähietäisyydelle. Hälytysajoneuvot saavat puomin auki viranomaisten oman Virve-verkon kautta.

Nykyajan tekniikka innosti metron eläkeläisiä. Mukana olleet muistivat vielä hyvin 1960-luvulla tunnelitöissä käytetyt käsiporat. Olisipa silloin ollut automatisoituja työkaluja!

Päätepysäkki siirtyi kiertoliittymän tieltä

Paloheinäntunnelin rakentamiseen liittyvä katurakentaminen on käynnistymässä. Kuusmiehentien ja Pakilantien risteykseen aletaan kesäkuun aikana tehdä kiertoliittymää. Ympyrä sujuvoittaa risteyksen liikennettä ja helpottaa tulevan bussilinja 560:n liikennöintiä. Kesemmällä käynnistyvät myös Kuusmiehentien joukkoliikennekadun rakennustyöt.

Tämä risteys muuttuu kiertoliittymäksi.

Kiertoliittymän rakentamisen vuoksi bussilinjojen 66 ja 66A päätepysäkki siirtyi vapun alla Paloheinän jäähallin ja Pakilantien väliselle alueelle. Paikka on näköetäisyydellä entisestä päätepysäkistä, joka sijaitsi Paloheinän ulkoilualueen parkkipaikan sivulla. Bussit jättävät uudelle pysäkille linjan viimeiset matkustajat. Bussiin noustaan ensisijaisesti Pakilantiellä olevalta pysäkiltä jäähallin tuntumassa.

Linjojen 66 ja 66A uusi päätepysäkki.

Päätepysäkki on jäähallin parkkialueella.

Tunnelissa ahkeroi viisi porajumboa

Tunnelissa tehtävä louhinta edistyy hyvää vauhtia. Peräti viisi porajumboa on valjastettu poraamaan reikiä kallioon räjähteitä varten. Louhinta jatkuu vielä noin kuukauden ajan. Tunneli puhkeaa, kun kahdesta suunnasta louhittavat tunnelit kohtaavat.

Tältä näyttää porajumbo.

Työmaalla työskentelee nyt kaikkiaan 83 ihmistä. Tunnelia on louhittu Paloheinän päässä itäisellä suuaukolla 392 metriä ja Kuninkaantammen päässä läntisellä suuaukolla 478 metriä.

Kuvassa tehdään teräsbetonirakenteen raudoitusta.

Betonitunnelia Paloheinän päässä.