Pohjantervajaisilla juhlistettiin tunnelin puhkaisemista

Paloheinäntunnelin työmaalla vietettiin torstaina kesäkuun viidentenä päivänä pohjantervajaisia eli harjannostajaisiin verrattavaa juhlaa. Pohjantervajaiset olivat merkki tunnelin puhkeamisesta ja saavutetusta merkittävästä etapista. Idästä ja lännestä louhitut tunnelit ovat kohdanneet ja tunneli on nyt yhtenäinen putki.

Perinteitten mukaisesti keskellä tunnelia tervattiin seinää ja pohjaa ihan oikealla, tuoksuvalla tervalla. Seremonian jälkeen kokoonnuttiin telttaan, jossa rakennuttaja eli HKR tarjosi tunnelin tekijöille ja hankkeen toimijoille purtavaa ja ohjelmaa.

Tunnelia ei ole vielä sähköistetty, joten tietä näyttivät pienet tulet.

HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ja Kalliorakennus-Yhtiöitten työpäällikkö Juha Halonen.

HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta ja HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi tervasivat tunnelin seinää hyvässä yhteistyössä. HKL on tunnelin tilaaja. Vuoden kuluttua syksyllä tunnelissa ajaa HSL:n bussi numero 560.

Myös tunnelin tekijät tervasivat heille kovin tuttua seinää.

Puheita ja taikatemppuja

Juhlaväelle maistuivat lohikeitto ja voileivät. Tunnelia rakentavan urakoitsijan eli Kalliorakennus-Yhtiöitten työpäällikkö Juha Halonen piti väkeä naurattaneen puheen, jossa hän tarkasteli työmaa-aluetta sekä historiallisesta että tulevaisuuden perspektiivistä. Parhaat palat puheesta tämän blogin lopussa.

Pöydän antimista nauttivat HKL:n toimitusjohtaja Matti Lahdenranta vieressään HSL:n toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi. Heitä vastapäätä Kalliorakennus-Yhtiöitten työpäällikkö Juha Halonen.

                                                                                                       

Taikuri Martti Vannas sai väen haukkomaan henkeään ja nauramaan silmät vesissä. Ohjelmanumero sisälsi uskomattomia temppuja ja hauskoja yllätyksiä. Avustajana toimi Paloheinäntunnelin suunnittelusta vastanneen toimiston eli Kalliosuunittelu Oy Rockplanin toimialapäällikkö Vesa-Matti Lehtovaara.

Työpäällikkö Juha Halonen siirtyi puheessaan sekä historiaan että tulevaisuuteen:

”Muinaisjäännösrekisterin mukaan Silvolan kaivosalue on ollut aikoinaan seudun ja jopa Suomen huomattavin kaivos. Malmiesiintymän löysi Magnus Linder vuonna 1744, ja hänen mukaansa paikkaa on kutsuttu myös nimellä Lindersberg. Kaivostoiminta alkoi samana vuonna ja kesti ensimmäisessä vaiheessa vuoteen 1770…”

Jos kohdetta kuvailtaisiin muinaisjäännösrekisterissä tulevaisuudessa vuonna 2114, Halosen mukaan siitä luultavasti kirjoitettaisiin seuraavaa:

”…Hakuninmaan ja Paloheinän yhdistävä Paloheinäntunneli liittää asuinalueet toiminnallisesti yhteen alueella toimivan raitiovaunuverkon avulla. Paloheinäntunneli louhittiin alun perin joukkoliikennetunneliksi polttomoottorikäyttöisten kulkuneuvojen aikakauden loppupuolella, jolloin vielä dieselkäyttöiset ajoneuvot olivat sallittuja. Louhinnat olivat alueella suuri ihmetyksen aihe, koska silloin vielä louhinta suoritettiin perinteisellä poraus-panostus-menetelmällä…”

”…Vanha kansa muistaa tarinoita Paloheinäntunnelin louhinnoista seuraavasti: räjäytyspillin vinkuminen kuului vaimeana ennen kuin suuri paineaalto pyyhkäisi läpi koko asuinalueen. Ihmiset olivat olleet kauhuissaan siitä, kun lasista valmistetut ikkunat värisivät kuin myrskytuulessa…"

Halonen kiitti vielä lopuksi sitkeästä tavarasta tehtyjä louhintatyöntekijöitä, joita infrarakentajiksi nykyään kutsutaan.

Hektisessä työssä riittää haasteita

Kalliorakennus-Yhtiöitten projekti-insinööri Antti Matikainen sanoo pitävänsä kalliorakentamisesta siksi, että se haastaa joka päivä: kun luulee tietävänsä, miten homma etenee, onkin sopeuduttava muutoksiin. Muutosvaateet tulevat joko kallio- tai maaperästä tai hankkeen eri toimijoilta. Hän kuvailee rooliaan projekti-insinöörinä sovittelijan tehtäväksi: esimerkiksi tilaajan ja suunnittelijan kanssa käydään läpi, miten seuraavaksi edetään ja mitä suunnitelmien muutos tarkoittaa urakoitsijan kannalta.

– Tässä työssä ei laiteta vain elementtiä toisensa perään, vaan on osattava oikeasti rakentaa. Kallioperästä ei koskaan tiedä, mitä tulee vastaan, ja kun olosuhteet muuttuvat, on osattava soveltaa. Olen oppinut miten projekti toimii, miten suunnittelua tehdään, miten tarjous ja sopimus laaditaan ja miten rakentaminen toteutetaan. Saan työssäni hyvän käsityksen hankkeen kokonaisuudesta, Antti sanoo.

 Viime kuukaudet ovat olleet hyvin hektisiä, mikä on tarkoittanut projekti-insinöörin tehtävien kannalta suurta määrää paperitöitä. On tehtävä esimerkiksi laskentaa, suunnittelua ja sopimuksia, tutustuttava viranomaismääräyksiin ja dokumentoitava suunnitelmia ja tehtyjä töitä. Tekemistä on paljon, ja kaikki laskeminen ja suunnitteleminen on Antista mielenkiintoista ja hyväätekevää aivojumppaa.

 

Ympäristötekniikan osaaja

 Antti on opiskellut Helsingin teknillisessä korkeakoulussa kalliorakentamista ja teknillistä geologiaa rakennus- ja ympäristötekniikan osastolla. Ennen töiden aloittamista Kalliorakennus-Yhtiöt Oy:ssä hän työskenteli mm. suunnittelutehtävissä yrityksessä, joka toimii tämän hankkeen pääsuunnittelijana, ja tutkimusapulaisena kalliotekniikan laboratoriossa. Kalliorakennus-Yhtiöissä hän aloitti vuonna 2011.

– Olen päässyt hyödyntämään hyvin opintojani, jopa sivuainettani. Hyvä geologian tunteminen auttaa kallioalan urakoitsijaa tunnistamaan kalliossa tai pinnan muodoissa sellaiset muodostumat, jotka saattavat vaikuttaa merkittävästi töiden etenemiseen ja koko hankkeen tulokseen. Tulin mukaan hankkeen kannalta hyvää saumaan: aloitin työt kun tulimme Paloheinään katsomaan urakkaesittelyä. Pääsin laskemaan urakkaa ja olen nähnyt kaikki vaiheet tarjouksista infrastruktuurin ylösajoon ja siitä eteenpäin.

 Antti on viihtynyt urakoitsijan leivissä. Joka päivä työssä odottaa jokin uusi haaste!

 

 

 

 

 

Tunneli on puhjennut!

Kesäkuun alussa Paloheinäntunnelin louhinnassa saavutettiin suuri etappi: itä- ja länsisuunnasta louhitut tunnelit kohtasivat eli tunneli on nyt yhtenäinen putki. Tämä tarkoittaa sitä, että louhintatyö on tehty ja rakennustyöt jatkuvat, rakentaminen on itse asiassa kiivaimmillaan. Työmaalla porataan ja juotetaan tartuntapultteja sekä tehdään pohjantäyttöjä ja putkituksia, anturoita ja muottiharkkoja. Alkamassa on lämpöeristeen asentaminen ja sen ruiskutus.

 

Pelastautumistunneli erottuu jo selvästi. Se on kuvassa oikealla näkyvä välikkö. Pian alkaa tunnelin holvikannen teko. Kuvassa vasemmalla näkyvät ikkunamaiset aukot ovat oviaukkoja tekniseen tilaan.

Murskaus jatkuu vielä Kuninkaantammessa

Kuninkaantammen asuinalueen esirakentaminen tunnelin länsipäässä on sekin hyvin aikataulussa. Pilaantuneet maat on saatu poistettua ja tilalle tuotu puhtaat maamassat. Pintamaita poistettiin, koska ne olivat esimerkiksi öljyisiä tai niiden metallipitoisuus oli korkea. Pilaantuneet maat on viety niille tarkoitetulle läjitysalueelle. Massojen vaihtamisen toisena syynä on ollut savimaitten vaihtaminen painumattomaan massaan, jonka päälle on turvallista rakentaa.

Tunnelista räjäytetyn louheen murskaaminen on lopetettu toistaiseksi ja se jatkuu syksymmällä Kuninkaantammessa vielä 19 päivän ajan. Murskaaminen on ollut jaksoittaista, ja 49 päivän murskausluvasta on käytetty 30 päivää.

Kalliorakennus-Yhtiöitten väki teki alkuviikosta suunnitelmia Kuninkaantammen esirakentamisesta.

Puitten kaataminen alkamassa Kuusmiehentien varressa

Kuusmiehentien joukkoliikennekadun rakentaminen alkaa puitten kaatamisella jo kesäkuussa. Rakennusvirasto on varmistanut, ettei kadun varren puissa ole pesiviä lintuja. Joukkoliikennekadun urakoitsija valitaan näinä päivinä.

Paloheinän ulkoilualueen parkkipaikka on ollut suljettuna jo muutaman viikon. Sen pinta on poistettu, sillä tarkoituksena on korottaa alue samaan tasoon tulevan joukkoliikennekadun kanssa. Kesän jälkeen parkkipaikan parannustyöt ovat jo pitkällä, ja pinta asfaltoidaan uudelleen. Syksyllä bussien 66 ja 66A päätepysäkki siirtyy takaisin vanhalle paikalleen parkkialueen viereen.

Kesäkuun ensimmäisellä viikolla Paloheinäntunnelin työmaalla vietetään pohjantervajaisia eli harjannostajaisiin verrattavaa tapahtumaa, jossa Helsingin kaupunki tarjoaa tunnelin tekijöille purtavaa. Suurelle yleisölle tunneli esitellään syksyllä, kun se on siistissä ja läpikuljettavassa kunnossa.

Kalliorakennusyhtiöitten työpäällikkö Juha Halonen (vasemmalla) on jälleen antanut selvityksen työmaan tilanteesta rakennusviraston Jukka Väisäselle ja Annina Mattssonille.