Ohjaksissa kokenut urakoitsija

Paloheinäntunnelia rakentava urakoitsija, Kalliorakennus-Yhtiöt Oy, on erikoistunut louhinta- ja lujitustöihin sekä betonirakentamiseen, ja sillä on pitkä kokemus vaativista projekteista.

Paloheinäntunnelin haasteet tulevat Kalliorakennus-Yhtiöitten rakennuspäällikkö Juha Halosen mukaan ympäristöstä. Työmaa on herkällä alueella Keskuspuistossa. Luontoympäristö on otettava huomioon, samoin lähialueitten asutus. Molempien kanssa on tultu hyvin toimeen.

– Itse asiassa kyseessä on ympäristöystävällinen projekti, onhan kyseessä pitkäaikainen rakenne, joka palvelee julkista liikennettä. Keskuspuiston läpi ei mennä vaan sen alta, ja itse puisto säilyy koskemattomana.

Tunnelit tuttuja

Kalliorakennus-Yhtiöt on tehnyt hieman vastaavia tunneleita ennenkin: Salon moottoritien tunnelin sekä Karkuvuoren moottoritietunnelin Tampere-Jyväskylä-tiellä. Yritys vastasi myös Kehäradan suurimmasta yksittäisestä louhintaurakasta eli louhinnoista Viinikkalassa. Kalliorakennuksen referenssilista ulottuu ratatunneleista väestönsuojien kautta parkkihalleihin.

– Paloheinäntunnelin kokoisia hankkeita on tyypillisesti käynnissä samaan aikaan pari, kolme. Nyt ovat rakenteilla Tapiolan keskuksen alapuolelle louhittava pysäköintilaitos ja keskushuolto. Louhimme ja rakennamme myös länsimetron ratatunnelia ja Lauttasaaren metroasemaa, Halonen kertoo.

Tapiolan projektin mittakaava on neljä kertaa Paloheinäntunnelia suurempi. Tapiolan hanke on Pohjoismaiden suurin maanalainen kerralla louhittu julkinen kalliotila. Kun Paloheinäntunnelissa louhittavaa maamassaa on 100 000 kiintokuutiota, Tapiolan projektissa sitä on 400 000 kiintokuutiota.  Itse louhinta tehtiin vuodessa, joten eiköhän tämä runsaan kilometrin pituinen tunnelikin pysy urakoitsijan hanskassa!

Infrarakentaminen aliarvotettua

Juha Halosen mukaan infrarakentaminen on aliarvostettua verrattuna muuhun rakentamiseen, vaikka se on usein hankalampaa.

– Kallioperä ja maaperä eivät ole ennalta arvattavissa, ja työssä on paljon muuttujia. Alalla on oltava todella luova menestyäkseen. Infrarakentajalla on oltava muutoksentekokykyä ja luovuutta kehittää vaihtoehtoja nopealla aikataululla. Talonrakentamisessa ei juuri vaihtoehtoja tarvita. Toivoisin, että infrarakentamisen arvostus lisääntyisi.

Kalliorakennus-Yhtiöt työllistää noin 250 ihmistä vuodessa. Noin 100 heistä on tunti- ja kuukausipalkkaisia. Paloheinäntunnelin työmaalla miesvahvuus tulee olemaan suurimmillaan noin 120 työntekijää. Tuota joukkoa tarvitaan tämän vuoden puolivälistä ensi vuoden kevääseen. Sinä aikana on menossa useita rakennusvaiheita samaan aikaan, niin rakennustyöt kuin aluerakentaminen.

Kallioitten kasvatti

Juha Halonen on ollut kallioitten ja niitten louhimisen kanssa tekemisissä pikkupojasta asti. Hän kulki työmailla louhintaurakoitsija-isän mukana, ja isä tarjosi pojalle tekemistä jo silloin, kun tämä oli koulupoika.

– Ammattimiehen töitä tein lukioiästä lähtien. Esimerkiksi hiihtolomilla saatoin tehdä remonttihommia tai olla mukana panostamassa, Juha, 41, kertoo.

Juha Halonen on ehkä hieman yllättävästi koulutukseltaan arkkitehti. Hän on suunnitellut myös julkisia rakennuksia, ravintoloita ja pientaloja.

– Erikoistuin sittemmin maanalaisten kallioitten suunnittelijaksi. Olin ensimmäisten erikoistuneitten joukossa. Kalliorakentamiseen arkkitehtuuri tuli Suomessa vasta 1990-luvun lopulla.

Kalliorakennus on perheyhtiö, ja sen jatkaminen siirtyi Juhalle ja hänen veljelleen 2000-luvun alussa. Tuolloin Juha teki päätöksen siirtyä urakoimaan ja tekemään rakennusteknisiä töitä. Hän on valintaansa tyytyväinen, sillä myös näissä tehtävissä hän on päässyt käyttämään arkkitehtiosaamistaan.