Pelastusharjoitus toi brankkarit tunneliin

Elokuun ensimmäinen viikko Paloheinäntunnelissa varattiin pelastuslaitoksen tutustumisille ja harjoituksille sekä tekniikan testaamiselle. Pelastuslaitos sai koemielessä hälytyksen ja pääsi testaamaan esimerkiksi sammutusveden ottoa, savunpoiston käynnistymistä ja yhteistyötä valvomoiden kanssa.

”Hälytyksen” jälkeen paikalle saapui 10 pelastusyksikköä eli kaikkiaan kolmisenkymmentä miestä. Harjoitus tehtiin todellisen tilanteen mukaan, sillä tunnelipalossa tai -onnettomuudessa vaste on aina suuri. Paloheinäntunneliin saapuu tositilanteessa sama määrä yksiköitä kuin vaikkapa Kampin keskuksen bussiterminaalissa tapahtuvaan linja-auton paloon. Onnettomuuden mahdollisuus Paloheinäntunnelissa on melko pieni, mutta pelastuslaitoksen tehtävänä on varautua pahimman mahdollisen tilanteen mukaan.

Palokunta käytti saapuessaan hyväksi uutta joukkoliikennekatua. Ensimmäisenä paikalle saapuivat johtokeskusyksikkö ja päivystävä palomestari, ja letkassa näitä seurasivat viisi pelastusyksikköä ja kaksi säiliöyksikköä. Vaikka leikittiin hälytystä, ideana harjoituksessa oli ottaa melko rauhallisesti ja opiskella uutta kohdetta.

Sammutusveden ottopiste eli maapaloposti löytyi heti tunnelin suulta. Kannen alta palomiehet ottavat veden ja syöttävät sen tunnelin palovesiputkistoon. Tunnelin näytölle saadaan tilanteen vaatima teksti.

Maapalopostista sammutusvesi johdetaan letkua pitkin paloauton pumpulle ja sieltä toista letkua pitkin sammutusvesiputkistoon riittävän paineen saamiseksi.

Tarkistettavia kansia ja kaivoja löytyi myös Pakilantien ja Kuusmiehentien risteyksestä liikenneympyrän tuntumasta.

Tutustumisen jälkeen oli hetki aikaa vetää henkeä ja katsella kääntymissäteitä. Tunnelin kummassakin päässä oleva liikenneympyrä helpottaa isojen autojen kääntämistä.

Palomestari Jani Pitkäsen mukaan yksiputkinen tunneli on kohtuullisen turvallinen savun hallittavuuden kannalta verrattuna maanalaiseen tilaan, joka jakaantuu useiksi eri tiloiksi. Yksiputkinen tarkoittaa sitä, että liikenne kulkee samassa putkessa kahteen eri suuntaan. Esimerkiksi moottoriteillä vastakkaisiin suuntiin kulkevat ajoneuvot etenevät omissa tunneleissaan. Tätä kutsutaan kaksoistunneliksi.

Pelastuslaitos on tehnyt Paloheinäntunnelista, kuten muistakin erikoiskohteista, toimintaohjeen tulipalon varalta. Harjoituksessa testattiin myös sen ohjeita ja mahdollista päivittämisen tarvetta.

Harjoituksen jälkeen Jani Pitkänen antoi miehistölle palautteen. Palautekeskustelu käytiin tunnelin suun penkereellä. Harjoitus sujui pääosin jouhevasti ja odotusten mukaisesti. Myös palomiesten oma palaute oli positiivinen.

Vaikka onnettomuuden todennäköisyys on pieni, kaikki on elämässä mahdollista, ja tunnelin liikennöinnissä voi sattua niin ajovirhe, rengas- tai konerikko, moottoripalo tai sairaskohtaus. 




Miehistö ottaa vastaa mitä eteen tulee. Tärkeää on informaation yhteensovitus pelastuslaitoksen ja kahden valvomon välillä.

Palava bussi tuottaisi paljon lämpöä ja savua. Linja-auton palotilanteessa kuljettajan tehtävä on evakuoida kaikki matkustajat pelastautumistunneliin ja ohjeistaa poistumaan sen kautta ulos lyhintä reittiä sekä soittaa tämän jälkeen hätäkeskukseen, palomestari Pitkänen kertoo.

Pelastautumistunnelin seinissä on nuolet, jotka kertovat, kumpaan suuntaan on lyhyempi tie ulos. Ajotunnelin reunaa pitkin ei saa missään tapauksessa lähteä ”kipaisemaan”, sillä tunneli täyttyy palotilanteessa savusta, siellä on vaikea nähdä ja ilmassa on tuuperruttavia palokaasuja. Kummallakin suulla vastassa on lisäksi ylämäki, joka on heikossa hapessa olevalle ylivoimainen. Ulos siis pelastautumistunnelin kautta ja lyhyempää reittiä, vaikka se olisi eri suunnassa kuin oma alkuperäinen määränpää.

Harjoituksen jälkeen voitiin pistää jo hieman huumoria peliin. Näyttötauluun ilmestyi ”Hyvin vedetty”.

Bussit palaavat uusittuun terminaaliin Malmilla

Uusi runkolinja 560 ajaa Rastilan ja Myyrmäen välillä Malmin kautta. Kesän kestänyt Malmin bussiterminaalin peruskorjaus on saatu valmiiksi, ja terminaali otetaan jälleen käyttöön torstaina 6. elokuuta aamuliikenteen alkaessa. Runkolinja 560 alkaa kulkea vasta syysliikenteen alkaessa 10. elokuuta.

Terminaalin peruskorjauksessa uusittiin kiveyksiä ja muita pintarakenteita sekä kunnostettiin pysäkkejä. Vanha puolikaarenmuotoinen laiturialue suoristettiin, mikä mahdollistaa bussien ajon kiinni laituriin. Tämä helpottaa esimerkiksi lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla liikkuvia matkustajia.

Heinäkuun lopussa menossa olivat asvaltointityöt. Kaikki pinnat uusittiin kesän aikana joko asvaltilla tai kiveyksillä.

Näkövammaisia varten terminaaliin tehtiin kohoraidoitus kevyenliikenteen väylältä suojatien yli pysäkeille. Päivityksessä uusittiin myös esimerkiksi pyörätelineet ja roska-astiat. Terminaalin ilme siistiytyi ja selkiytyi.

Kiveystyöt vaativat tarkkaa käsityötä. Malmin ylikulkusillan peruskorjaustyöt bussiterminaalin edessä siirtyvät vanhan aseman puolelle ja jatkuvat vielä syksyn ajan. Kirkonkyläntielle rakennetaan uudet bussi- ja pyöräkaistat.

Runkolinja 560:n lisäksi Malmin terminaalin kautta alkaa ajaa uutena myös linja 561. Linjan 561 reittinä on Itäkeskus–Malmi–Aviapolis. Tämä uusi linja korvaa linjat 519, 519A ja 520.

Idän suuntaan uusien linjojen 560 ja 561 pysäkki on numero 16.

Myöhemmin syksyllä runkolinja 560 siirtyy käyttämään idän suuntaan ajaessaan Kirkonkyläntien varressa sijaitsevaa uutta pysäkkiä.

Lännen suuntaan 560-linjalle voi

nousta laiturilta 13.

Runkolinja 560:n myötä Malmista tulee yksi Helsingin seudun keskeisimmistä vaihtoasemista. Linjan varrella on rakennettu ja kunnostettu pysäkkejä niin Helsingissä kuin Vantaalla.

Malmin bussiterminaalin peruskorjauksen tilaajana oli terminaalin omistaja HKL. Bussiliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta vastaa HSL. Urakoitsijana toimi ja toimii edelleen ylikulkusillan osalta Kreate.