tiistai 25. maaliskuuta 2014

Työmaatapaaminen veti runsaasti väkeä




Miksi talossamme tuntuu tärinää, kun tunnelityömaalla tehdään räjäytyksiä? Voisiko räjäytykset ajoittaa tiettyihin kellonaikoihin? Paljonko tunneli maksaa?

Kysymyksiä sateli ja keskustelu kävi vilkkaana, kun Kaarelan ja erityisesti Hakuninmaan asukkaat noudattivat kutsua ja kerääntyivät työmaatapaamiseen maaliskuun puolenvälin jälkeen. Tapaaminen järjestettiin Paloheinäntunnelin Kuninkaantammen puoleisessa päässä, koska kallion räjäyttämisestä johtuvat äänet ja tärinä olivat häirinneet asukkaita nimenomaan Kuninkaantammen naapurissa Hakuninmaalla.


Vajaat sata ihmistä jaksoi sitkeästi kuunnella tunnelin tekijöitten vastauksia ajoittaisesta räntäsateesta huolimatta. Heille kerrottiin työmaan taustasta, tarkoituksesta ja toiminnasta sekä Kuninkaantammen uuden asuinalueen rakentamisesta. Erityisen kiinnostuneita asukkaat olivat meneillään olevista räjäytyksistä. Niistä teki selkoa Oy Finnrock Ab:n toimitusjohtaja Jari Honkanen. Finnrock toimii tärinämittausten puolueettomana konsulttina.

Paineaalto aiheuttaa tärinän

Kallion louhiminen vaatii paljon energiaa, ja räjäytyksistä syntyy myös paljon hukkaenergiaa. Siitä aiheutuva tärinä etenee pallomaisesti maan sisällä. Energiapaineaalto tulee ulos tunnelin suuaukosta, leviää ympäristöön ja kohtaa rakennusten julkisivupinnat. Vaikutukset ovat olleet noin 50 pascalia, mikä ei aiheuta vahinkovaaraa. Lähimpiin kiinteistöihin kohdistuva paine on suunnilleen sama kuin kovalla tuulella, mikä voi saada ikkunat helisemään etenkin vanhemmissa taloissa.

– Vaikka kuulostaisi ja tuntuisi siltä, että työmaalta tulee välillä isompia, välillä pienempiä räjäytyksiä, tunnelia tehtäessä räjäytykset ovat koko ajan samankokoisia. Tärinäkokemukseen vaikuttavat esimerkiksi sää sekä tuulen suunta ja voimakkuus. Siksi ilmanpaineiskut voivat tuntua erilaisilta, Jari Honkanen selvitti.

Tunnelin suulla tehdään jatkuvasti tärinämittausta, ja mittareiden mukaan tärinät ovat pysyneet sovitun mukaisina ja samanlaisina. Esimerkiksi kuulaalla pakkasilmalla tärinä voi kuitenkin tuntua erityisen voimakkaalta, koska paine vaimenee tavallista hitaammin.

– Ei ole aihetta epäillä, että urakoitsija olisi tehnyt filunkia ja mitoittanut osan räjähdyksistä tarpeettoman suuriksi. Tunnelissa ei edes voi tehdä tämän suurempia räjäytyksiä, Jari Honkanen vakuutti.

Finnrock katselmoi osan kiinteistöistä ennakkoon lähimmillä tärinäalueilla. Jos joku asukkaista on ilmoittanut vaurioista, kiinteistö on käyty katselmoimassa erikseen. Projektinjohtaja Annina Mattsson HKR-Rakennuttajalta muistutti, että jokainen räjäytys voidaan jäljittää, niistä pidetään pöytäkirjaa.


Kerralla edetään viisi metriä

Tunnelin urakoitsijan eli Kalliorakennus-Yhtiöitten työpäällikkö Juha Halonen kertoi, että kerralla ammutaan viiden metrin pituinen katko. Louhetta syntyy 1000 irtokuutiota, mikä määrä tuodaan ulos tunnelista ja käytetään mm. Kuninkaantammen asuinalueen esirakentamisessa. Urakoitsija seuraa melua, tärinää ja pölynmuodostusta tarkasti, hän vakuutti.

Tiettyihin kellonaikoihin räjäytyksiä ei ikävä kyllä voida ajoittaa, muutoin työ ei etene. Monelta paikalla olleelta irtosi hymy, kun yleisöstä tuli leikkimielinen ehdotus kaduilla kiertelevästä kuulutusautosta, joka varoittaisi kohta alkavasta räjäytyksestä.

Tulossa olevasta paukusta varoittaa tihenevä sireenin piippausääni. Yleisö saikin mahdollisuuden kuulla sen ja tuntea aidon paukun lähietäisyydeltä tunnelin tuntumassa. Keneltäkään ei mennyt jalat alta, ja kokemus tuntui pikemminkin herättävän huvittuneisuutta.

Käytössä ovat ammoniumnitraattipohjaiset räjähdysaineet. Nykyään ei dynamiittia enää juuri käytetä. Räjäytyksissä siirrytään koko ajan kauemmas asutuksesta sisemmälle tunneliin.


Tunneli joukkoliikennekäyttöön

HKL-Infrapalveluiden kehittämispäällikkö Artturi Lähdetie muistutti, ettei Paloheinäntunneli tuo alueelle liikennerallia, sillä tunneli on tarkoitettu ainoastaan joukkoliikenteelle ja hälytysajoneuvoille.

Kyseessä on yksiputkinen tunneli, jossa on kaksisuuntainen liikenne. Kevyenliikenteen väylää tunneliin ei tule. Sen kylkeen tehdään pelastautumiskäytävä mahdollisen onnettomuuden varalta.

Kallioon louhittavan tunnelin pituus on 990 metriä. Sen lisäksi rakennetaan betonitunneliosuus, jolloin tunnelin yhteispituudeksi tulee 1,2 kilometriä.

Itse tunneli maksaa 21 miljoonaa euroa. Kuusmiehentien yhteyteen rakennettava joukkoliikennekatu maksaa viisi miljoonaa euroa.


Kuninkaantammi valmistuu
myöhemmin kuin tunneli

Kuninkaantammen asuinalueen rakentaminen jatkuu vielä useita vuosia, kun taas Paloheinätunneli valmistuu jo syksyllä 2015. Kaupunginkanslian projektijohtaja Kimmo Kuisma kertoi asuntorakentamisen käynnistyvän vuonna 2016.

Kuninkaantammen rakentamisen työmaaliikenne ohjataan kulkemaan Kaivokselan kautta, joten Hakuninmaalla sen vaikutukset ovat vähäiset.

Lisätietoja Kuninkaantammen uudesta asuinalueesta osoitteessa
www.uuttahelsinkia.fi -> Kuninkaantammi & Honkasuo


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.