Työmaalla toimitaan turvallisuus edellä

Jo ihan nopeastikin ajatellen tunnelityömaa on täynnä riskejä:

tunneli syntyy kalliota räjäyttämällä, ja räjäytysaineitten kanssa ollaan tekemisissä päivittäin. Louhintaa tehdään pimeässä; valoa antavat vain työkoneitten valot ja kypärävalojen heikko kajo. Maan pinta on liukas ja kurainen. Kallio elää ja tiputtelee irtokiviä. Kaikkialla on isoja koneita. Työmaalla roikutaan nostimissa ja telineissä. Väkeä on paljon: huhtikuussa työmaan vahvuus oli 74 henkilöä.

Paloheinäntunnelin työmaalla turvallisuusasiat otetaan erittäin vakavasti. Työnjohtajat seuraavat turvallisuutta koko ajan ja raportoivat havainnoistaan. Kerran viikossa koko työmaan turvallisuusasiat käydään läpi: se tarkoittaa noin 100 seurattavan asian tarkistamista.

-Työturvallisuuskatselmuksessa käydään läpi esimerkiksi sortumavaarat, varoalueet, ajoväylien kunto, kalusto, suojaukset, vaarallisten aineitten varastointi sekä yleinen siisteys ja järjestys, kertoo työmaainsinööri Heidi Kinnunen ja pääsee listassa vasta alkuun.

Korjattaville asioille määrätään vastuuhenkilöt, mutta turvallisuus toki lähtee jokaisesta työntekijästä itsestään. Jokaisen tulee esimerkiksi käyttää suojavarusteita ja oikeita työmenetelmiä. Työturvallisuuskorttikoulutus on pakollinen.

Jokainen perehdytetään työhönsä

Pääurakoitsija eli Kalliorakennus-Yhtiöt huolehtii siitä, että jokainen työmaalla työskentelevä on perehdytetty työhönsä ja tuntee työmaan vaarat.

-Käymme läpi asioita esimerkiksi tulipalon varalta: missä ovat palosammuttimet ja ensiaputarvikkeet ja miten tunnelista pelastaudutaan. Jokaisen on syytä painaa mieleensä pohjakuva ja oma paikka tunnelissa. Ennen räjäytyksiä varmistetaan, ettei tunnelissa ole ketään. Ja räjäytysten jälkeen tunneli tuuletetaan, jotta savukaasut saadaan pois ennen työskentelyn jatkumista, Heidi Kinnunen kertoo.

Työmailla ei enää nykyisin kulje tunnistamatonta väkeä. Tällekin työmaalle tarvitaan kulkulupa, ja pääurakoitsija pitää luetteloa kaikista sen saaneista ihmisistä. Kaikilla on oltava paitsi kypärä ja muut suojavarusteet, myös kuvallinen tunniste. Selvää on myös, että jokainen on vakuutettu.

Työtapaturmat kirjataan ja niistä opitaan

Louhinta- ja rakennustyömailla on runsain mitoin vaaran paikkoja. Muutama vuosikymmen sitten tapaturmille saatettiin kohauttaa olkapäitä, mutta nykyisin jokaisella työmaalla tavoitteena on kerryttää mahdollisimman monta tapaturmatonta päivää. Työtapaturmista ja jopa läheltä piti –tilanteista pidetään kirjaa.

-Työkaluna käytämme MVR-mittausta eli maa- ja vesirakennustyömaan työturvallisuuden havaintomenetelmää ja turvallisuustason arviointia. Turvallisuustasoa ilmentää tietty prosenttilukema. Jos MVR-prosentti olisi 100, työmaalla ei olisi sattunut pienintäkään vahinkoa. Tällaisen tason saavuttaminen on käytännössä mahdottomuus. Me yritämme pitää luvun yli 85 prosentissa, ja keskimäärin MVR-luku Paloheinäntunnelin työmaalla on ollut 90 prosenttia.

Heidi Kinnusen mukaan työmaan turvallisuusasiat ovat olleet hyvin kohdallaan siksi, että sen joka kohteessa työskentelevät ammattilaiset. Kun eteen tulee jotakin uutta, perehdytyksestä huolehditaan hyvin. Esimerkiksi uusi kalusto tarkistetaan huolellisesti etukäteen.

Kalliorakennus-Yhtiöt pitää huolta työntekijöistään myös huolehtimalla heidän terveydentilastaan etukäteen: koko porukalla on työterveystarkastus vähintään kolmen vuoden välein.