Raskaana raksalla

Työmaainsinööri Heidi Kinnunen on Paloheinäntunnelin raskaasti miehitetyn työmaan harvoja naisia. Viime kuukausina naisellisuus on korostunut, sillä Heidi odottaa toista lastaan. Fyysisiä töitä Heidi ei tee vaan viihtyy toimiston puolella.

– Tämä on toinen kerta, kun odotan lasta louhintaympäristössä. Odotin esikoista, kun Kalliorakennus-Yhtiöt teki Meilahden parkkihallia. Esikoinen täyttää kesällä neljä ja tietää rakentamisesta melkein saman verran kuin äitikin, Heidi vitsailee. Hän jää äitiyslomalle vähän ennen toukokuun puolta väliä.

– Olisin päässyt erityisäitiysvapaalle, mutta koska teen toimistohommia en käyttänyt mahdollisuutta hyväkseni. En käy tunnelissa, sillä raskauden myötä sitä tulee koko ajan kömpelömmäksi enkä viitsi lähteä kivikkoon kävelemään. Lisäksi haluan varoa räjäytysten jälkeisiä savukaasuja.

Rutiinien sähköistäjä

Heidi sanoo pitävänsä toimistohommista ja kehittävänsä mielellään sähköisiä ratkaisuja asioille, jotka on totuttu esittämään paperilla. Hän viihtyy tietokoneen ääressä.

– Teen sähköisesti esimerkiksi määräseurantaa ja olen sähköistänyt pultituskarttoja. Aikaisemmin asioita ruksattiin paperikarttoihin, mutta sähköisinä niitä on helpompi päivittää.

Heidi on koulutukseltaan AMK-insinööri-rakennesuunnittelija, mutta rakennussuunnittelua hän ei ole tehnyt päivääkään. Louhinta ja kallionrakennus kutsuivat jo opiskelun ohessa. Hän aloitti Kalliorakennus-Yhtiöissä vuonna 2007 ja valmistui koulusta vuonna 2008.

– Aloitin käytännössä nollasta. Olen maalta kotoisin, eikä siellä tehty tunneleita. Suurin piirtein jouduin kysymään, mitä se sellainen louhiminen on. Rakennesuunnittelijana osasin laskea talojen rakenteitten kestämistä. Kaveri oli Kalliorakennuksella töissä ja kertoi täällä tarvittavan lisää väkeä. Siitä se lähti.

Tunnelien louhiminen ja kalliorakentaminen on perheessä tuttu puheenaihe, sillä myös Heidin mies on Kalliorakennus-Yhtiöissä töissä, hän toimii työnjohtajana.